Lima – ensivaikutelmia Etelä-Amerikasta

Saavuimme Limaan perjantaina illalla seitsemän aikaan ja loppuilta menikin sitten syödessä ja hotellin lähikulmia nuuskiessa. Majapaikkamme sijaitsi Mirafloresin kaupunginosassa lähellä merenrantaa. Maukasta ruokaa meille tarjoili Saqra, jota hotellimme suositteli. Ensimmäisenä iltana kohdattiin myös ensimmäinen haaste: pankkiautomaatit eivät antaneet rahaa kummankaan visakortilla, vaikka olivatkin “visatuettuja” nostomaatteja.

Meillä ei ollut Perun soleja mukana, oli kuitenkin dollareita, jotka Limassa käyvät lähes joka paikkaan. Joka nurkassa oli myös rahanvaihtopisteitä, joten ensi hätään vaihdettiin dollareita soleiksi. Lisäksi Limassa pankkikortilla maksaminen on todella edistynyttä. Visa käy melkein kaikiin ravintoloihin, kahviloihin, kauppoihin ja hotelleihin. Soleja kuitenkin tarvitaan pikkuostoja varten.

Seuraavana päivänä testattiin muiden firmojen tarjoamia pankkiautomaatteja ja neljännellä tärppäs ja rahaa tuli.

Lauantaiaamuna otettiin taksi Liman keskustaan ja käveltiin Lonely Planetin suosittelema mielenkiintoinen kävelyreitti. Nähtävyyksiä kävelyreitillä oli mm. Plaza de Armas, Jiron de la Union (kävely/shoppailukatu), Liman katedraali, Perun presidentin linna ja markkinatori. Kävelyreitti päättyi Chinatowniin.

Edellä mainitsemani nähtävyydet oli pidetty hyvässä kunnossa ja toivat esille palan Liman historiaa. Yleisesti ottaen kuitenkin Limassa rakennuksista pidetään vähän huolta. Sillä täällä esiin pilkisti ränsistyineitä rakennuksia. Olihan siellä muutama komea lasinen pilvenpiirtäjäkin, mutta kaupunkisuunniittelua Limassa ei juurikan harrasteta.

image

Plaza de Armas

image

Perun presidentinlinna

image

Liman katedraali

image

Inca Kolaa Jiron de la Unionilla

Lauantai-iltapäivä koluttiinkin sitten Mirafloresin katjua. Mirafloresissa on paljon ravintoloita, hotelleita ja shoppailupaikkoja. Kauppoja on “paikallisesta Stockasta” pieniin puoteihin. Merkkivaatteita saa paljon halvemmalla kuin Suomesta. Keskellä Mirafloresia on puisto, jossa on miellyttävä istuskella vaikkapa take-away kahvin kanssa. Paikalliset tuleva sinne joogaamaan ja muuten vain hengailemaan. Yhtenä aamuna sinne oli rakennettu leikkipaikat lapsille.

Ehdoton suosikkini Mirafloressa oli suklaamuseo. Museona se oli hyvin pieni, mutta infromatiivinen. Käytiin myös läpi suklaan valmistusprosessi ja suklaan historiaa sekä eri lajikkeita. Museossa järjestetään myös kahden tunnun kursseja, joilla saa itse valmistaa suklaata. Harmillisesti se jäi minulta välistä. Museon yhteydessä on pieni kahvila. Museon puodista löysin ihania tuliaisia: suklaata, suklaateetä ja suklaa-banaanitahnaa.

Sunnuntaina suunnattiin rannalle, joka on noin 2 km päässä Mirafloresin keskustasta. Rannalta aukesi aivan huikea näky merelle ja kallioiselle rannikolle. Itse ranta oli pikkukiveä, joten ei niin mukava kuin hiekkaranta. merivesi oli kylmää eikä houkutellut uimaan.

Maanantaina vuokratiin pyörät puoleksi päiväksi Bike Tours of Limasta. Kyseinen firma järjestää myös monenlaisia pyöräkursioita. Ite päädyttiin olemaan itsenäisiä ja polkemaan omia reittejä läheisissä kaupunginosissa. Pyöräiltiin mm. Barrancossa ja San Isidrossa, joissa näköjään rikkaat paikalliset asuu. Oli komeita taloja uima-altaineen. Lisäksi rantaviivaa pitkin on tehty pyöräilybaanat, joita polkiessa voi nauttia komeista maisemista.

image

Playa Costa Verde

image

Liman rantaviivaa

image

Mirafloresista rantaan johtava tie. Hyvä paikka mäkitreenille.

Choco museon tuliaiset

Choco museon tuliaiset

Limassa pärjää hyvin pelkällä englannilla. Toki on ollut suuri hyöty, kun edes vähän on espanjaa lukenut ja osaa mm. numerot.

Sää Limassa oli todella miellyttävä. Lämpötila oli 25-30 astetta, mutta merellä vaikuttava kylmä merivirta viilentää ilmaa, eikä siellä ole niin tukalaa. Meidän kolmena päivän vierailun aikana sattui olemaan enimmäkseen pilvistä, vaikka Limassa paistaa lähes aina aurinko.

Seuraava kohteemme on Puno ja Titikaka-järvi, mutta niistä lisää tarinan seuraavassa osassa.

Terkkuja teille toivottaa Elina ja Juha!